Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pohjois-Viro. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pohjois-Viro. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Haran hylätty sukellusvenetukikohta

Lauantaina Tallinnaa hellivät hienot ilmat, pilvetön auringonpaiste ja noin 20 astetta lämpöä. Meillä oli sopivasti vieraita Suomesta, joten hyppäsimme vuokra-autoon päämääränämme ihan vain seikkailla - syödä eväät ulkona, ajella Lahemaan luonnonpuistossa ja käydä ehkä parissa vierailijoille avatussa kartanossakin. Yksi kohteistamme oli Haran kylässä sijaitseva hylätty neuvostoaikainen sukellusvenetukikohta. 

Haran sukellusvenetukikohta on yksi Viron suosituista "urban exploration" -kohteista, joka vierailijamäärien ja matkaopasmainintojen perusteella pikemminkin lainausmerkeissä. Toisaalta kohdetta ei ole muokattu millään tapaa vierailijoita varten ja turvallisuus jää omalle vastuulle. Täällä täytyy katsoa mihin astuu ja pimeällä en paikkaan lähtisi. 

Toisen maailmansodan jälkeen neuvostoarmeija otti Lahemaan kansallispuistossa sijaitsevan Haran pienen kalastajasataman käyttöönsä ja rakensi sinne sukellusvenetukikohdan. Tukikohtaa käytettiin sukellusveneiden demagnetisointiin merimiinojen varalta. Toiminta päättyi Viron itsenäistymiseen ja kaikki arvokas vietiin paikalta metallirakenteita myöten. Tämän jälkeen paikka on saanut rapistua rauhassa.

Aavemaista tunnelmaa luo seiniä ja lattiaa vasten lyövä meri, jonka äänet kaikuivat rakenteiden muodon ja betonissa olevien reikien takia oudoista paikoista, kuten ylhäältä.


Nykyään paikkaa koristavat erilaiset maalaukset ja töherrykset.

Mielenkiintoinen kohde! Jos saat minun tapaani kylmät väreet hylätyistä, aavemaisista paikoista, täällä saattaa kannattaa vierailla. Varsinaista osoitetta raunioilla ei ole koskaan ollutkaan, mutta löysimme hyvin perille Google Mapsin avulla.



Oletko jo käynyt täällä? Tai mikä on sinun mielestäsi Viron paras urban exploration -kohde tai muuten vain aavemaisin paikka?


lauantai 16. tammikuuta 2016

Pakkaspäivä Rakveressa

Täällä taas, PIIT-KÄN tauon päätteeksi! :)

Loppunut vuosi oli täynnä muutoksia ja kiireitä, joiden jalkoihin blogin kirjoittaminen vain jäi. Tuntuu ihan hassulta naputella tekstiä tänne lähemmäs vuoden tahattoman blogitauon jälkeen. Teen vielä erikseen pienen katsauksen viime vuoteen, mutta jatketaan sillä välin tästä eteenpäin niinkuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan. 

Meillä oli vieraita uutenavuotena ja heti vuodenvaihteen jälkeen kauniina pakkaspäivänä (-17 astetta) päätimme suunnata Rakvereen ja sen keskiaikaiseen linnoitukseen. Olen tehnyt aiemmin postauksen kesäpäivästä samaisessa linnoituksessa (täällä), mutta tämä reissu todisti, että linnoitus ja Rakveren kaupunki yleensäkin käyvät kohteeksi myös kovalla pakkasella.



Lääne-Virumaan maakunnan pääkaupunki Rakvere sijaitsee noin 100 kilometria Tallinnasta itään. Kaupungin asukasluku on noin 15 000 ja sen tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat Vallimäellä sijaitseva keskiaikainen linnoitus ja Tarvas-patsas, Jumalanäidin syntymisen kirkko ja myös kaupungin Viron moderneimmaksi kuvattu keskusaukio.

Jätimme auton Pikk-kadulle ja kiipesimme portaat ylös linnoitukselle. Vallimäeltä aukeaa kaunis näkymä kaupungin yli.

Linnan ulkopuolella sijaitsee kuuluisa pronssinen Tarvas-patsas, joka pystytettiin kaupungin 700-vuotispäivän kunniaksi.

 

Siellä se siintää, kuuran keskellä tällä kertaa.

Oli kylmä! Ajatus parin tunnin kiertelystä pistävässä pakkasessa tuntui vähän arveluttavalta idealta, koska linnoitus ei juurikaan tarjoa suojaa. Maakellarit, lämmitetyt historiahuoneet ja ulkotulien ympärykset auttoivat kuitenkin paljon ja pakkanen ei lopulta oikeastaan edes häirinnyt.




Lipunmyynti ja pieni lämmittelyhetki.


Sisäpiha ja työntekijöitä lämmittelemässä ulkotulen ääressä.



Keskiaikainen kidutusnäytös oli juuri alkamassa, joten tällä kertaa osallistuimme. Näytös pyörii puolen tunnin välein aina kun linnoitus on auki. En kerro tässä enempää etten paljasta liikaa, mutta suosittelen osallistumaan. Hyvät yllätykset ja naurut saimme, vaikkei se ehkä teemaan sovikaan.


Linnoituksen isolla pihalla. Pihalla pääsee ampumaan nuolilla, leikkimään turnajaisia ja tekemään monenlaista muuta. Kovalla pakkasella aktiviteetteja oli kyllä vähän vähemmän kuin kesällä.

Yksi pihan tapahtumista on päivittäinen tykinlaukaus. Tykki laukaistaan aina linnoituksen aukiollessa kello 12. Ampu tulee!

Mitään kuulaa ei lentänyt, mutta meidät hätisteltiin silti alas muurilta jonne tykki osoitti. Jysäys oli korvia huumaava ja hyvät naurut siitäkin säikähdyksestä irtosi. Vähemmän nauratti pihalla olleen hevosen ja vuohen puolesta, niille kun jysäys tulee aina yllätyksenä.


Puren!



Pihalla pääsi vähän pelleilemäänkin.



Kaiken kaikkiaan linnoituksessa oli jälleen kerran hurjan hauskaa. Kyseessä on aikuisille ja lapsille yhtälailla sopiva teemapuisto, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa. Historiallisesti sivistäviäkin elementtejä löytyy. Kiipeämistä isoja kiviaskelmia pitkin on aika paljon, jos haluaa poistua maan tasolta ja esimerkiksi vanhusten ja liikuntarajoitteisten kannattaa huomioida tämä. Kesällä linnassa toimii myös ravintola.

Linnoituksen kotisivut löydät täältä.

Tällä kertaa tutustuimme lyhyesti myös pieneen Rakveren kaupunkiin. Kahviloita ja ravintoloita löytyy ihan mukavasti ja kaupungilla on mukava vain käyskennellä. Katukuvassa on vuoroin puu- ja kerrostaloaluetta.
























Yksi nähtävyyksistä on Viron väitetysti modernein keskusaukio, jonka design on kyllä jo yli kymmenen vuotta vanha.





Jumalanäidin syntymisen kirkko on ortodoksinen pyhiinvaelluskohde, josta löytyvät Viron ainoat avoimet pyhäinjäännökset. Marttyyripappi Sergi Florinskin maallinen maja lepää näkyvillä kosteus- ja lämpötilasäädellyssä arkussa. Kuvia kirkossa ei luonnollisestikaan saa ottaa.





Vielä vilkaisu kaupungille Vallimäeltä ja kotiin.

Kyllä pienessä Rakveressa saisi viikonlopun kulumaan varsin mukavasti milloin vain!

Matkailusivusto VisitEstonian Rakveren kaupunkioppaan löydät täältä.

perjantai 26. syyskuuta 2014

Rakveren linna

Hymyä pukkaa kun teen tästä postausta - niin elävänä muistaa mieleen miten paljon tykkäsimme Rakveren linnasta. Ihastuimme mieheni kanssa molemmat tähän aika kivasti tuotteistettuun kohteeseen. Kaupallisuudesta huolimatta minkäänlaista turistirysä-fiilistä ei tullut, vaan lipun hinnalla pääsi todelliseen keskiaikaiseen puuhamaahan. Täällä saisi kulumaan tunteja.

Rakveren linna on peräisin 1200-luvun alkupuolelta. Nykyään se toimii teemapuistona, josta löytyy muun muassa keskiaikainen ravintola, keskiaikaisten viinilajien kellari, kidutus- ja turnajaisnäytöksiä, jousiammuntaa, miekkailua, siellä voi kokeilla taitojaan sepäntöissä sekä ihailla vapaana kulkea lampaita, vuohia ja ankkoja. Asuupa pihalla lisäksi hevonen ja kaneja. Linnoitukseen on rakennettu aitoja mukailevia "näyttelyitä", kuten keskiaikainen bordelli. Tämä jäi meiltä kylläkin huomaamatta, vaikka aika tarkasti linnoitusta kolusimmekin. 

Siinähän se!

Näkymää kukkulalta toiseen suuntaan, eli Rakveren kaupunkiin, ei voinut myöskään moittia.





Ensimmäisenä vastassa olivat vapaana kulkevat lampaat. Koskea nämä eivät kyllä antaneet, enkä toisaalta ihmettele miksi. Lääppijöitä olisi piisannut. 






Linnoituksen ulkopuolella. Tälle kiviselle kyltille päästäkseen saikin hetken jonottaa.

Sokkeloissa :)



Olut-/viinikellari. Täällä oli vastikään pidetty jonkinlaiset maistajaiset. Nettisivujen mukaan kellarissa on keskiaikaisia viinilajeja (ei siis keskiaikaisia viinejä ;).


Sisäpihalla oli iso shakkilauta. Tässä vieressä järjestettiin myös suljettujen ovien takana jonkinlaista kidutusnäytöstä/-showta, jota emme tällä kertaa jaksaneet jäädä odottamaan. Kävimme Tallinnassa vuosia sitten kidutusmuseossa ja se jätti kyllä jälkeensä ihan tarpeeksi kattavan käsityksen keskiaikaisista kidustuvälineistä.. lievä yliannostus oli ehkä vieläkin taustalla. Muuten show olisi varmasti ollut mielenkiintoinen!

Myös nämä kaverit kulkivat turistien joukossa vapaina.



Piha ja itse linna.



Näkymää Rakveren kaupunkiin.


Sellainen paikka! Itse Rakveren kaupunki jäi näkemättä, koska meidän oli jo aika suunnata Tallinnaa kohti. Takaisin pitää ehdottomasti vielä mennä ja tämän linnankin voisi aivan mielellään kokea vielä toistamiseen.

Linnan kotisivut löytyvät täältä. Nyt noita sivuja katsellessani huomaan, että emme löytäneet kiertelemällä puoliakaan siitä mitä linnalla oli tarjota.. Kesäkohteena tämä oli aivan verraton, talven aukiolo kannattaa tarkistaa erikseen.

Jos olet käynyt, kerrohan mitä tykkäsit ja mikä jäi parhaimpana mieleen? :)