Sivut

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Kilometri kulttuuria, toinen Kalamajaa

Takaisin Tallinna-aiheisiin! Aurinkoinen keskiviikko meni vieraidemme kanssa mukavasti madellessa pitkin Kulttuurikilometriä ja löntystäessä Kalamajan läpi taas kerran Kukekeen lounaalle. On se vain niin hyvä ruokapaikka: sopivan rento ja kohtuuhintainen, herkullisia makuja ja valikoimaa unohtamatta. Suosittelen kokeilemaan :)

Kulttuurikilometri on Linnahallilta lähtevä hiekkatie rannassa. Tätä ränsistyneiden tehdasrakennusten reunustamaa synkkää joutomaa-aluetta on rakennettu ja uudistettu kovasti ja tahti tuntuu vain kiihtyvän. Alueen olemus on muuttunut paljon sinä aikana kun me olemme täällä asuneet. Se on vilkkaampi ja valoisampi ja tarjoaa koko ajan enemmän kiinnostavia kohteita: esimerkiksi kahvila/ravintola Moon, museo Lennusadam, Kultuurikatla Aed ja kahvila Kanala, kalatori, Patarein vankila..


Kulttuurikilometri on myös lenkkipolku. Olen itsekin hölkkäillyt sitä pitkin useita kertoja, mutta kesäisin turistien seassa punanaamaisena ravaaminen ei erityisesti innosta. Tulen siitä oikeastaan vain huonolle tuulelle, joten lenkkeilen siellä vain myöhemmin syksyllä. Nyt kun kulttuurikilometriä ehostetaan koko ajan lisää, turistimäärät varmaankin vain kasvavat entisestään.


Tällä kertaa kävimme vain Lennusadaman pihalla, missä on aluksia, tykkejä ja kiva näkymä merelle. Itse museo jäi toiseen kertaan. Myös Kulttuurikatla Aed:ssa on käytävä, erityisesti kahvila Kanalassa. Näihin pääsen varmaankin palaamaan vielä kesän aikana. Lisäksi Patarein vankila on kiinnostava kohde, mutta vankilakierros vaatii ryhmän. Täytyypä yrittää järjestää sellainen :)




Myös Kalamajaa kunnostetaan tällä hetkellä tohinalla. Lähes joka korttelissa kävi kolina ja kuhina talojen ja teiden kunnostamisessa. Mitähän me näemme joidenkin vuosien kuluttua, tunnistaako näitä ränsistyneenpuoleisia alueita enää entisiksi? Entä miten käy (asuntojen) hintojen? Alemmat kuvat ovat Kalamajan alueelta - kaunista, mutta tosiaan kunnostusta vaativaa. Minä toivon näkeväni Kalamajan "puhkeavan kukkaan" koristeellisten puutalojen muodossa. Kalamajan alueessa on jotakin rauhoittavaa seesteisen pienen kaupungin tunnelmaa.

Lounaspaikkamme Kukeke sai jälleen kehut uusilta kävijöiltä. Minä taas osaan matkan jälkeen arvostaa kasvisvaihtoehtoja, myös vegaanisia sellaisia. Esimerkiksi Ranskassa, vauraassa sivistysmaassa, ei kasvisruuista listojen perusteella olla kai kuultukaan. Ainakaan pienissä kaupungeissa. Olisikohan nyky-Pariisissa eri tilanne? Siitä on niin kauan kun olen Pariisissa käynyt.. :) On sitäkin hienompaa huomata, että vegaanillakaan ei ole mahdottoman vaikeaa paljon pienemmässä Tallinnassa! Virolaisten nuori sukupolvi vaikuttaa kaiken kaikkiaan aika tiedostavalta muun muassa ravinnon, kulttuurin ja kielitaidon suhteen.


Kaunis ja kiehtova Tallinna! Minä olen aivan myyty tälle vastakohtien kaupungille ja olen tyytyväinen, että se on kotikaupunkini jo kolmatta vuotta. Mikä teitä muita Tallinnassa viehättää?

6 kommenttia:

  1. Hei,

    juuri nuo samat asiat viehättivät minua aikoinaan asuessani Tallinnassa: Toisaalta moderni, toisaalta sitä niin ihanaa rappioromantiikkaa. Kaunis kaupunki, meri lähellä, melko edullista elää, kaikkea tarvittavaa löytyy. Ja vanhaa kaupunkia kauniimpaa paikkaa saa kyllä etsiä! Se on kuin jostain prinsessasadusta. =)

    Valitettavasti rahan perässä oli lähdettävä muualle. Ehkä tai ennemminkin toivottavasti voin vielä joskus palata Tallinnaan asumaan.

    Kiva katsella kuvia Tallinnasta ja lukea juttuja täältä blogisi kautta! =)

    -Susanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Kiitos kivasta kommentista :) Tiivistit kyllä hyvin Tallinnan olemuksen. Vanha kaupunki on hurjan kaunis ja uniikki, vaikkakin näin kesällä aika lailla turistimassojen riivaama. Mutta eipä heitä voi moittia, esteetikkoja kaikki tyynni ;)!

      Raha tosiaan on aika ikävä rajoittaja tässä elämässä. Täällä on edulliset elinkustannukset, mutta palkkatyöt eivät (ainakaan keskipalkkojen perusteella) tuota ihan toivotunlaisesti.. Jos täällä on mahdollisuus elää ns. länsimaisella palkalla, tilanne on toinen. Mutta se vaatii kai usein jonkinlaista erikoistilannetta ja -järjestelyjä.

      Minäkin olen miettinyt, että jos (kun) täältä nyt jossain vaiheessa lähdemme, voi olla, että kaipuu takaisin iskee.. Mutta saa sitten nähdä. Toivottavasti sinä saat haaveesi toteutettua ja palaat vielä Tallinnaan :)

      Poista
    2. Toivottavasti. Siihen asti pitää vaan fiilistellä toisten blogeissa. =) Nyt asun Pietarissa eikä tämäkään ole ollenkaan huonompi paikka asua, varsinkin kesällä. Silti se Tallinna on aina välillä mielessä. Viron kieltäkin aloin opiskelemaan Pietariin muutettuani, joten kyllä sitä paluuta on vähän jo pohjustettu... =)

      Aurinkoista kesän jatkoa Tallinnaan!

      -Susanna

      Poista
    3. Tuo Pietari oli se taikasana - mietin, että olet varmaan kommentoinut aiemmin, ja nyt syttyi lamppu :) Onko sinulla muuten omaa blogia? Olisi hauska seurailla elämänmenoa Venäjällä :) Minä näkisin Venäjälle muuton ihan mahdollisena, ainakin joksikin aikaa, mutta mieheni ei niinkään. Siis teoriassa, mutta työtähän sielläkin pitäisi olla.

      Tänne tuli "syksy".. Parempi ilmoja sinne siis :)

      Poista
    4. Joo, olen vissiin kommentoinut joskus aiemminkin. =) Omaa blogia ei valitettavasti ole. Neljä vuotta sitten ollessani Petroskoissa pidin blogia ja Tallinnassa myös alkuaikoina, mutta sitten vaan laiskistuin sen suhteen. Kyllähän täältä kirjoitettavaa riittäisi... =)

      -Susanna

      Poista
    5. No joo, onhan tämä bloggaaminen aikaa vievää ja tavallaan "epäkiitollistakin" hommaa. Toisaalta kommentit piristävät aina ja jäähän tästä sitten päiväkirja luettavaksi :) Monta pientä juttua matkan varrelta unohtuisi jos ei niitä laittaisi muistiin.

      Poista