Kolm Sibulat

Kirjoittaminen on ollut lähiaikoina taas vähän jumissa. Arkinen aherrus ja luisteleminen ovat vieneet alkuvuonna kaiken ajan, mutta palkintona tutkinnot ovat edenneet ja olen kai vähän kehittynyt luistelussakin. Vähitellen kesän lähestyessä alkaa kuitenkin taas löytyä intoa pörrätä pitkin Tallinnaa, joten ehkäpä blogikin jossain vaiheessa vähän virkistyy.. :)

Kävimme jonkin aikaa sitten kaveripariskunnan kanssa istumassa iltaa Kolm Sibulat -nimisessä rennon boheemissa ravintolassa (en oikein vieläkään tiedä, miksi tämän tyylisiä paikkoja kutsuisi). Kävimme paikassa vajaa vuosi sitten, mutta kokemus jäi silloin vähän vajaaksi. Halusimme kuitenkin mennä uudelleen, sillä Kolm Sibulat on tosi suosittu, mikä kertonee jotain sen laadusta. Paikan vähän syrjäisempi sijaintikaan kun ei houkuttele jatkuvaa turistivirtaa.

Listalla oli vaikka mitä, myös kasvisruokailijalle. Minä otin tuon alempana kuvissa näkyvän setin: kasvistäytteisen pitaleivän ja herkullisen aasialaistyylisen (?) kalakeiton. Muisti meinaa tehdä kepposet, sillä käynnistä tosiaan on jo hetki.

Alkuun oli tarjolla hyvää itse tehtyä leipää. Ehkä olen lähiaikoina onnistunut valkkaamaan erityisen hyviä paikkoja tai vain päässyt tottumaan hyvään, mutta teolliset alkuleivät ravintolassa tuntuvat nykyään aika huonolta idealta. Hyvään tottumisen "ongelmaa" lisää varmaan osaltaan se, että mieheni tekee meillä kaikki leivät itse :) Tuntuu hölmöltä mennä ravintolaan syömään pussileipää. Tästä pisteet siis myös Kolm Sibulalle.

Annokset olivat hyviä, mutta oikeastaan eivät poikkeuksellisen hyviä - maukkaampiakin annoksia olen tämän tyylisissä ravintoloissa saanut. Menisin silti toiste. Mitään oikeata vikaa ruuissa ei ollut ja tunnelmallisuus ja hyvä asiakaspalvelu auttavat korjaamaan pikkuisia puutteita. Jonkin annoksen vaihtamalla olisi ehkä saanut taas toisen käsityksen paikasta. 

Mieheni tilaama jälkiruoka oli joka tapauksessa erityismaininnan arvoinen herkullisuudessaan.. jälleen kerran. En tilaa itselleni oikeastaan koskaan jälkiruokaa ja meille on käynyt niinkin, että tarjoilija on tuonut myhäillen myös minulle lusikan mieheni jälkiruokaa varten. Tuttu juttu ilmeisesti.

Kolm Sibulat sijaitsee vähän rosoisemmassa korttelissa hauskan mallisen talon päädyssä. Osoite on Telliskivi 2. Perille pääsee myös julkisilla, esimerkiksi trollilla (=johdinautolla) numero 7. Samalla saa taas vähän erilaisen silmäyksen Tallinnaan :) Paikan nettisivut löytyvät täältä: Kolm Sibulat.

The Jewel of St Petersburg

The Jewel of St Petersburg on yksi Kate Furnivallin romantiikkaa, draamaa, historiaa ja seikkailua yhteen punovista romaaneista. Tällä kerralla liikutaan tsaarinajan Pietarissa vuodesta 1910 bolsevikkivallankumouksen alkuun vuoteen 1917. Kirjan kuvaamien vuosien aikana venäläisten seurapiirien elämäntyyli joutuu ahtaalle ja katoaa.

Tarina alkaa varakkaan Ivanovien perheen idyllin särkymisellä vallankumouksen alkaessa tehdä tuloaan. Valentina on perheen vanhempi tytär ja lahjakas pianisti, jonka odotetaan siirtyvän suoraan lapsuudenkodistaan silmäätekevän miehen vaimoksi. Työntekoa tai koulutusta häneltä ei odoteta, mutta Valentina haluaa toisin. Poliittisen ilmapiirin muuttuessa hän saa tilaisuuden itsenäistyä kouluttautumalla sairaanhoitajaksi.

Soittaessaan pianoa yläluokan juhlissa Valentina rakastuu ensinäkemältä tanskalaiseen insinööriin Jensiin, mikä ei jää seurapiireiltä huomaamatta. Hyväksyntää suhteelle ei heru ja tilanne kärjistyy. Myös Ivanovien perheen sisäiset ristiriidat pistävät Valentinan puun ja kuoren väliin ja kulkutaudit ja väkivaltaiset mellakat työllistävät tätä sairaalassa. Hänen rakkautensa kuitenkin kestää läpi rankkojen vuosien, jotka vähä vähältä riistävät Valentinalta kaiken tutun ja turvallisen. Vuonna 1917 vallankumous lopulta puhkeaa ja Valentina ja Jens lähtevät riskialttiille pakomatkalle kotikaupungistaan.

Lukemani Kate furnivallin kirjat ovat olleet erikoisia yhdistelmiä siirappista romantiikkaa ja väkivaltaistakin historiaa, eikä tämä teos ole poikkeus. Vaikka pidän erityisesti historiallisesta osuudesta ja kirjojen vahvoista ja neuvokkaista naishahmoista, ihan jatkuvasti en kuitenkaan pystyisi tämän genren teoksia lukemaan, sillä romantiikka ja päähenkilöiden täydellisyys lipsahtavat välillä ällömakean puolelle. Mutta kunhan olo vähän tasoittuu, palaan varmastikin taas tämän kirjailijan teosten pariin. Viihdyttävyys on ainakin taattu.

Löytyykö täältä muuten muita Kate Furnivallin romaanien ystäviä?

Mikä? Kate Furnivall: The Jewel of St Petersburg. Sphere, 2010. Sivuja 455.

Mistä? Tilattu Amazonista (www.amazon.co.uk)

Miksi? Tsaarinajan pietarilaiset seurapiirit, historiaa, romantiikkaa, vallankumous.. mitä muuta enää tarvitaan?

Kannattiko? Kannatti, mitä osasin aiemmin lukemieni Kate Furnivallin teosten perusteella odottaakin. Tässä(kin) tarinassa on romantiikan ja kiiltokuvamaisten päähenkilöiden yliannostuksen vaara, mutta vastavoimina löytyy historiaa ja raakaakin toimintaa. 

Mitä muuta? Valentinan ja Jensin tarina jatkuu epäsuorasti kirjoissa The Russian Concubine ja The Concubine's Secret.