Kävin tiistaina Tallinna-kavereideni Susannan ja Jennin kanssa tekemässä iltavuoron Kasside Turvakodussa, Tallinnan yhdessä kodittomia kissoja auttavassa järjestössä. Susanna toimii järjestössä vapaaehtoisena ja otti ystävällisesti meidät vastaan tutustumiskierrokselle ja avuksi vapaaehtoisille kuuluvissa hommissa. Mukana oli myös mieheni, joka imuroi ja luuttusi hiki hatussa koko illan. Hän vieläpä kehui mukavaa iltaa jälkikäteen!
Tapasimme illalla Kasside Turvakodun luona. Sisään päästessämme meitä tervehti tuttu kissatalon "tuoksu", kissanpissan haju. Järjestön tiloissa on melkein 60 koditonta kissaa, joten mikään desinfiointi ei luonnollisestikaan pidä hajua täysin loitolla. Ja desinfiointia Kasside Turvakodussa harrastetaan: koko tila siivotaan kaksi kertaa päivässä hiekkalaatikoita ja lattioiden pesua myöten.
Ei siis muuta kuin tuuletusikkunat auki ja hommiin.
Hups, mitäs tälle on tapahtunut? Nopea suoristus! Koti ilman kissaa on vain talo.
Aloitimme tutustumalla kissoihin ja seurustelemalla niiden kanssa. Leveimmät hymyt sai aikaan valtavankokoinen mustavalkoinen Mürakas-poika, joka osoittautui illan mittaan aikamoiseksi persoonaksi. Itsetietoinen, karvismainen "jättiläinen" on epävirallisesti nostettu Turvakodun presidentin virkaan. Ja hän odottaa aina arvoistaan kohtelua.
Presidentti Mürakkaan on aika lähteä takaisin linnaansa, mutta hän on asiasta hieman eri mieltä. Mürakas joutuu asumaan häkissä kun ihmisiä ei ole paikalla, sillä hänellä on tapana kulkea muiden perässä ja nahistella.
Illan mittaan pesimme hiekkalaatikot ja eristyksissä olevien kissojen häkit, ruokimme kissat, imuroimme, pesimme lattiat ja tiskit, seurustelimme kissojen kanssa ja annoimme muutamat lääkkeet. Yhdellä ihmisellä menee illaan hommiin jopa nelisen tuntia, mutta porukalla olimme paljon nopeampia.
Kiitos illasta Susanna! Vaikka olen itse jo valmiiksi toisen järjestön vapaaehtoinen, sain käynnistämme paljon irti. Oli mielenkiintoista nähdä miten toisen järjestön toiminta pyörii ja miten kaikenkirjavia kissoja heidän listoiltaan löytyy. Vapaaehtoinen auttaminen toi myös hymyn huulille pitkäksi aikaa.
Tämä kaunokainen on odottanut kotia arkuutensa takia kauan. Kissa oli kuitenkin kiinnostunut ihmisistä, nuuhki kättä ja tuli aivan lähelle. Omassa kodissa ei menisi varmaan kauaakaan siihen, että hän kiipeäisi syliin saakka ja sallisi kosketuksen myös ihmisen puolelta.
Kaikki Kasside Turvakodun kissat ovat kotia vailla. Kissan adoptoiminen Suomeen on helppoa ja onnistuu Susannan avulla myös suomeksi. Järjestön kissoja voi katsella täällä. Listoilta löytyy luonnollisesti myös illan maskottimme presidentti Mürakas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti