Kesä meni kielen suhteen laiskoissa merkeissä. Edistys olikin sen mukaista. Vironkieliset puhetilanteet puuttuivat (satunnaisia sähköposteja lukuunottamatta), enkä tarttunut kirjoihin kertaakaan. Olin pois Tallinnasta yhteensä lähes 1,5 kuukautta ja sinä aikana jätin hyvillä mielin viron kielen pölyttymään. Pari viikkoa sitten tulikin taas aika pyyhkiä pölyt oppikirjoista.. ja nyt tunne on kuin olisi tehnyt kunnon hikitreenin pitkän tauon jälkeen! Tyytyväinen, energinen ja innostunut - olen saanut taas edistystä aikaan asiassa, jota pidän tärkeänä. (Vaikka ovathan tauotkin tärkeitä, ja erityisesti tällaiset viittaan kintaalla kaikelle -tauot. Sen jälkeenhän sitä jaksaa uudella innolla.)
Tällä hetkellä aseeni kielenoppimisessa ovat: joka toinen viikko teen itsenäistä työtä kuvassa näkyvän oppikirjan kanssa siten, että käytän siihen vähintään 1,5 tuntia intensiivistä työaikaa. Luultavasti jatkossakin tulee kuitenkin enemmän lukutunteja, sillä luen (yhä edelleen) oppikirjan lisäksi tuota Suur Gatsbyä, jonka kierrätyskeskukselta keväällä ostin. Nyt mennään jo sivulla 70. Olen huomannut, että (romaanin) lukeminen parantaa kielikorvaa ja (passiivista) sanavarastoa ihan huomattavasti. Jossain mielen perukoilla vilisee lauserakenteita ja tuttuja sanoja alkaa bongailemaan entistä useamman. Vähitellen ne toivottavasti siirtyvät myös aktiiviseen käyttöön. Tätä konstia suosittelen ihan ehdottomasti teille muillekin (viron) kieltä opetteleville! Edullista, hauskaa (kun valitsee hyvän kirjan) ja tehokasta.
Sokerina pohjalla aloitin vähän aikaa sitten ne kaipaamani puhetunnit. Olemme sopineet "kielenopettajani" kanssa tapaavamme joka toinen viikko. Puhumme kerralla n. 1,5 tuntia: minä tarkastutan tehtäviä ja juttelemme niitä näitä. Tulen tosi mukavasti juttuun tämän tytön kanssa ja meillä on aika samanlainen huumorintaju. Puheenaiheet vaihtelevat laajasti, mutta hiljaista ei tule, vaikken mikään erityisen sujuva puhuja olekaan. Tietyt lauserakenteet ja sanonnat lähtevät jo lennokkaasti, kun taas välillä on ihan tuskaa yrittää sanoa joitakin uusia asioita tai tuttuja asioita uudella tavalla. Menee änkyttämiseksi ja välillä kaivetaan sanakirjaa, kun englantikaan ei enää auta.. Puhuminen onkin minulle yhä edelleen se kompastuskivi. Olen pikkaisen arka alkuun tekemään asioita jotka tuottavat minulle epävarman olon. En siis todellakaan ole suuna päänä esittelemässä vajavaisia viron taitojani, vaan mitä enemmän yleisöä, sitä hiljaisemmaksi käyn. Luotettavan ja kivan ihmisen seurassa minulla taas ei ole ongelmaa tehdä virheitä. Ära ole nii tagasihoidlik! sanoo oppikirjani tähän.
Tällaista kuuluu iloiseen tiistai-iltaani erittäin hyödyllisen puhetunnin päätteeksi :) Miten teillä muilla viron opiskelijoilla menee? Mitkä ovat teistä parhaiten toimivia opiskelumuotoja ja miten kielen oppiminen niiden avulla sujuu? Minulle muuten tulee joidenkin sanojen kohdalla kiusallisia jumeja: kysyn esimerkiksi toistuvasti kielenopettajaltani sanaa lähes (peaaegu). Yritin tänään selittää mikä juuri tässä ihan yleisessä sanassa teettää ongelman. Minusta sana muistuttaa suomen sanaa pääasiallisesti, millä olisi lähes päinvastainen merkitys. Vaikka yleensä opin sanoja melko hyvin, tämä kyseinen katoaa mielestä kuin liukas saippua. Juuri tällaiset hämääviä mielleyhtymiä aiheuttavat erimerkityksiset sanat ovat minusta ongelmallisimpia. Sen minkä saa helposti samoissa sanoissa, menettää näissä sekaannusta aiheuttavissa tapauksissa. Minusta edes täysin samat sanat, joilla on eri merkitys eivät ole yhtä vaikeita kuin lähes samat tai vääriä mielleyhtymiä aiheuttavat. Samat sanathan oppii vähitellen ulkoa ja muistaa, että tässä oli nyt koira haudattuna. Tuottavatko teille muille samat, mutta erimerkityksiset, samankaltaiset tai muuten vain vääriä mielleyhtymiä aiheuttavat sanat ongelmia viron ja suomen välillä? Onko joku tietty sana ollut erityisen hankala?
Noh, kirjotin pitkän kommentin jo aiemmin, mutta en tiedä tuliko se jo. Jos tuli, poistaisitko tämän :)
VastaaPoistaKiva lukea muiden ajatuksia viron opiskelusta. Hyvä, että keskityt kaikkiin osa-alueisiin, myös puhumiseen! Sitä usein painotetaan liian vähän. Lisäksi suomalaisen viro ei kovin kivalta kuulosta, jos sitä ei koskaan käytä :)
Aloitin itse opiskelun koulussa, jossa opiskelu on viroksi. Muutaman viikon jälkeen huomaan jo selkeää edistystä! Mulla oli ihan hyvä "pohja" kieleen - kävin usein Virossa ja asuin virolaisen miehen kanssa. Auttoi aika paljon alussa. Ekana päivänä täytyi esitellä itsensä muiden ryhmäläisten edessä, se oli aika hirveää. Hävetti! Onneksi nyt kaikki tietävät, ettei vironi ole täydellistä ja uskallan puhua sitä helposti luokan kuullen. Kaikki ovat tosi kannustavia. Vaikeimmat jutut saan halutessani selittää suomeksi/englanniksi.
Meidän koulussahan on pakollisia suomen kielen kursseja. Tekemäni virheet viron kielessä on aika minimaalisia, kun vertaa virolaisten virheisiin suomen kielessä. Ei siinä mitään, kyllä sitä itsekin miettii joskus sanojen taivutuksia ja tekee virheitä, vaikka suomi onkin äidinkieli. :) On mahtavaa nähdä, miten oma kielitaito kehittyy! Muistan kun en osannut pyytää ravintolassa laskua tai hapotonta vettä.. nykyään tilanne tuntuu jopa ihan naurettavan helpolta. Ootko huomannut samaa? :)
Heippa! Kiitos kommentista ja sori kun vastaus vähän viipyi, olen ollut vähän liian kiireinen.. :P Ensimmäinen kommenttisi tosiaan ei jostain syystä löytänyt perille. Jep, suomalainen viro kuulostaa kyllä ihan kuin puhuisi suomea, mutta vain eri kieltä. Vähän niin kuin kaikkien tuntema surullisen kuuluiseksi tullut mikahäkkis-englanti ;)
PoistaMäkin opiskelin alkuun muutamia kursseja kokonaan viroksi. Puhuminen hoitui englanniksi, kun kaikki sitä niin hyvin puhuvat ja tavallaan se on pääkielikin kys. opinnoissa. Paitsi muutaman professorin kanssa, jotka eivät puhuneet sanaakaan englantia. Silloin sain minäkin laittaa kyllä koko kielitaitoni peliin. Yhden kerran tentissä oli virhe (minä olin ainut joka sitä tenttiä teki). Jouduin nostamaan hiirenhiljaisessa salissa käteni ja alkaa selittämään viroksi, että tässä tehtävässä on virhe, koska.. Hävetti niin paljon! Onneksi sain jutun selvitettyä. Luulen, että ulkomaalaisille kuitenkin annetaan paljon anteeksi kielen kanssa, niinhän sitä itsekin tekee :).
Ja tosiaan, alkuun täällä oikeasti jopa ihan jännitti mennä ravintolaan. Halusi kovasti käyttää viroa, mutta tiesi, että jos tarjoilija sanoo yhtään mitään muuta kuin kiitos ja hyvää ruokahalua, kielitaito loppuu kesken eikä sanoja enää löydy ;) Nyt on jo helpompaa, uskaltaa mennä erilaisiin tilanteisiin rohkeammin, kun ei tarvitse jännittää jokaista puhetilannetta niin paljoa :).
Iloa kielen opiskeluun! Virolainen mies kyllä tosiaan varmaan auttaa asiaa aika paljon :)
Tere taas! Tore et õpid eesti keelt, kuigi minu arvates see on päris raskelt õpitav. Ehk eriti grammatika osa. Mina õppisin soome keelt just palju ajakirju lugedes - sellega omandab igapäevast tavakeele kasutust ja samas juuresolev pildimaterjal avab hästi kirjutise sisu. Ise ma pole Suur Gatsbyt eesti keeles lugenud, aga Fitzgeraldi Sume on öö - polnud minu arvates kõige parem tõlge eesti keelde. Ise soovitaksin Sulle just eesti autorite raamatuid, lugemist originaalkeeles. Kasvõi Oskar Lutsu Kevade, suur eestlaste lemmik. Selle raamatu põhjal on tehtud ka armas film tolleaegsest koolielust. Edu Kõiges, tervitab Katrin Porvoost.
VastaaPoistaTere! Aitäh blogi esimese eestikeelse kommentaari eest :) Vabandan, et vastamine võttis aega - hetkel on blogi jaoks vähem aega kui tahaksin..
PoistaEesti keel kindlasti on, nagu ka soome, keeruline õppida. Kuid tuntub et see et olen soomekeelne aitab selles palju (võrreldes kaugemate keelte rääkijatega). Mina loen uudiseid eesti keeles, aga ajakirju päris vähe, isegi soome keeles. Telekat ka vaatan vähe. Sellepärast on raamatute lugemini minu jaoks kõige naturaalsem viis õppida võõrast keelt.
See raamat (Suur Gatsby) mis praegu loen, on juba vana (tõlge on ilmunud aastal 1966) ehk võib-olla keel ei ole täiesti kaasaegne. Igal juhul selle raamatu lugu mulle hästi meeldib.
Aitäh soovituse eest. Kindlasti plaanin tulevikus hakata ka eesti autoreid lugema. Eelmisel korral Uuskasutuskeskuses käies märkasin et müügil oli päris palju Raimond Kaugveri teoseid. Ei oska öelda kuidas tema teosed mulle meeldiksid, aga proovida ikka võib :)
Sügistervitused Porvoosse!