Paljasjalkainen paljassaarelainen

Vieläkö on villikoiria? Kyllä, nimittäin meillä täällä Tallinnassa.

Olen törmännyt tähän katujen kasvattiin jo pari kertaa. Ensimmäinen kerta, jolloin nämä kuvatkin on otettu, oli kesällä 2012. Olimme kävelemässä Noblessnerin satamasta teollisuusalueen kautta Kulttuurikilometrille, kun huomasimme vähän matkan päästä meitä kohti tulevan koiran. Minä en kauheasti ymmärrä koirista, joten irtokoira on itselleni aina vähän pelottava kokemus. Tämä koira oli vielä niin nukkavieru, että lähdimme puolihölkkää koiraa pakoon.. Alemman kuvan nappasin turvallisesti aidan raosta. :) Katselimme vähän aikaa näkyisikö isäntää, mutta juttu ei selvinnyt.

Tänä kesänä lenkkeilin Kulttuurikilometrilla ja törmäsin peräti kahteen irtokoiraan. Ensimmäisellä oli panta, mutta en uskaltanut mennä lähemmäs. Minun teki mieli kiivetä tolppaan, mutta päädyin kuitenkin kutsumaan koiraa luokseni, sillä minulla oli jopa hyppynaru! Koira ei tullut, enkä osannut auttaa sitä siinä tilanteessa. Jälkikäteen tajusin, että minun olisi pitänyt heti soittaa Varjupaikiin, josta olisi lähetetty kokeneet ihmiset pyydystämään koira.

Jälkimmäisen kohdalla olin sitten viisaampi. Tai niin ainakin luulin. Olin harjoittelemassa hyppyjä Kulttuurikilometrin Koplin päässä, kun tämä kuvien maailmaa nähnyt koira käveli ohitseni. Soitin heti Varjupaikiin ja rupesin jonottamaan. Reilu puoli tuntia jonotettuani päätin lähettää sähköpostia ja samalla selvisi, että koko numero oli jo siltä päivältä kiinni ja iltoja varten oli olemassa toinen numero (kannattaakohan siellä sitten pitää jonotusmusiikki päällä ja kertoa soittajalle, että "kaikki asiakaspalvelijamme ovat tällä hetkellä varattuja"..). Alla lähettämäni sähköposti ja vastaus:

Hello, I'm having great trouble reaching you - I have queud on the phone for over half an hour now (kõik teenindajad on hetkel hõivatud..). I wanted to report a very dirty and ill-looking stray dog at the Kopli end of Kultuurikilomeeter. The dog came from Kopli area. He/she is of medium size, black and white, looks very weak and dirty. I do not know where he went, but he continued walking the Kultuurikilomeeter towards city center. He didn't seem angry but there was nothing to catch him by. Absolutely no owner around. I asked people who went by some time after the dog. 

Vastaus:

Hi, this dog is familiar to us – I personally know him since 2008. He is last one from Kopli-Paljassaare wild dogs, naturally wisest one. Because Kopli people are not interested of his capture, we can do nothing about it – dog knows our car by sound and hides every time we arrive. 

Asia selvä, enpä soita enää uudelleen tämän koiran nähdessäni.. Vasta myöhemmin tajusin, että minulla on tästä samasta koirasta kuvia jo parin vuoden takaa. Tämä on se koira, jota pelkäsimme. Koira ei selvästi ole ihmisistä kiinnostunut, eikä uhkaa ketään, mutta silti.. Turistien suosimaa Kulttuurikilometria pitkin kävelee muina miehinä ison puoleinen, nukkaantunut ja heikon näköinen koira, eikä kukaan a) pelästy kuoliaaksi b) päätä ottaa koiraa kiinni vaikka väkisin. Montakohan soittoa Varjupaik on vuosien varrella tästä koirasta saanut? Ja miten ihmeessä koira selviää omillaan vuodesta toiseen?

Tässä oli nyt vähän erilainen aihe viimeaikojen turistikohde- ja tapahtumapainotteisiin postauksiin. Millaisia postauksia sinä haluaisit lukea - mieluummin Tallinnan kohteita ja vinkkejä vai tavallista arkea? Tai molempia sekaisin? Jälkimmäinen olisi ehkä oma "ihanteeni".. Nämä kesän tapaukset muuten toimivat yhtenä sysäyksenä sille, että aloin tekemään vapaaehtoistyötä kissojen turvakodissa :) Siitä luultavasti pikapuolin vähän lisää!

Rakveren linna

Hymyä pukkaa kun teen tästä postausta - niin elävänä muistaa mieleen miten paljon tykkäsimme Rakveren linnasta. Ihastuimme mieheni kanssa molemmat tähän aika kivasti tuotteistettuun kohteeseen. Kaupallisuudesta huolimatta minkäänlaista turistirysä-fiilistä ei tullut, vaan lipun hinnalla pääsi todelliseen keskiaikaiseen puuhamaahan. Täällä saisi kulumaan tunteja.

Rakveren linna on peräisin 1200-luvun alkupuolelta. Nykyään se toimii teemapuistona, josta löytyy muun muassa keskiaikainen ravintola, keskiaikaisten viinilajien kellari, kidutus- ja turnajaisnäytöksiä, jousiammuntaa, miekkailua, siellä voi kokeilla taitojaan sepäntöissä sekä ihailla vapaana kulkea lampaita, vuohia ja ankkoja. Asuupa pihalla lisäksi hevonen ja kaneja. Linnoitukseen on rakennettu aitoja mukailevia "näyttelyitä", kuten keskiaikainen bordelli. Tämä jäi meiltä kylläkin huomaamatta, vaikka aika tarkasti linnoitusta kolusimmekin. 

Siinähän se!

Näkymää kukkulalta toiseen suuntaan, eli Rakveren kaupunkiin, ei voinut myöskään moittia.

Ensimmäisenä vastassa olivat vapaana kulkevat lampaat. Koskea nämä eivät kyllä antaneet, enkä toisaalta ihmettele miksi. Lääppijöitä olisi piisannut. 

Linnoituksen ulkopuolella. Tälle kiviselle kyltille päästäkseen saikin hetken jonottaa.

Sokkeloissa :)

Olut-/viinikellari. Täällä oli vastikään pidetty jonkinlaiset maistajaiset. Nettisivujen mukaan kellarissa on keskiaikaisia viinilajeja (ei siis keskiaikaisia viinejä ;).

Sisäpihalla oli iso shakkilauta. Tässä vieressä järjestettiin myös suljettujen ovien takana jonkinlaista kidutusnäytöstä/-showta, jota emme tällä kertaa jaksaneet jäädä odottamaan. Kävimme Tallinnassa vuosia sitten kidutusmuseossa ja se jätti kyllä jälkeensä ihan tarpeeksi kattavan käsityksen keskiaikaisista kidustuvälineistä.. lievä yliannostus oli ehkä vieläkin taustalla. Muuten show olisi varmasti ollut mielenkiintoinen!

Myös nämä kaverit kulkivat turistien joukossa vapaina.

Piha ja itse linna.

Näkymää Rakveren kaupunkiin.

Sellainen paikka! Itse Rakveren kaupunki jäi näkemättä, koska meidän oli jo aika suunnata Tallinnaa kohti. Takaisin pitää ehdottomasti vielä mennä ja tämän linnankin voisi aivan mielellään kokea vielä toistamiseen.

Linnan kotisivut löytyvät täältä. Nyt noita sivuja katsellessani huomaan, että emme löytäneet kiertelemällä puoliakaan siitä mitä linnalla oli tarjota.. Kesäkohteena tämä oli aivan verraton, talven aukiolo kannattaa tarkistaa erikseen.

Jos olet käynyt, kerrohan mitä tykkäsit ja mikä jäi parhaimpana mieleen? :)

Tee-se-itse: perunalastut ja lehtikaalisipsit

Jaan teille ihan loistavan reseptin: kädenkäänteessä mikrossa valmistuvat perunalastut ja lehtikaalisipsit. Resepti ei ole keksimäni, vaan löytyy netistä helposti. Toivottavasti tästä on kuitenkin nyt lehtikaalikaudella muillekin iloa! Tämä on vieläpä itseasiassa toivepostaus: kiitos kuuluu Anninalle postausideasta.

Tarvitset: lehtikaalta ja/tai perunoita, öljyä, suolaa, juustohöylän tai kuorimaveitsen, leivinpaperia, mikron.

Tee näin: höylää (kuoritusta) perunasta juustohöylällä tai kuorimaveitsellä ohuita lastuja. Pese lastut (ja kuivaa ne jos kärsivällisyyttä riittää). Revi lehtikaalista sopivia paloja, pese ja kuivaa. Hiero sormin perunalastuihin ja lehtikaalipaloihin kevyesti öljyä molemmin puolin ja asettele mikron aluslautasen kokoiselle leivinpaperille. Käytä mikroa täydellä teholla, kunnes sipsit alkavat kuivahtaa ja niihin tulee kevyesti väriä. Käännä ja mikrota rapeiksi.

Mikrotusaika riippuu varmasti mikron tehosta. Minä tykkään mikrottaa vähän lyhyemmän aikaa kerrallaan, että voin tarvittaessa ottaa vaikka tummemmat pois. Yhteensä mikrottelin yhtä erää noin viitisen minuuttia. Sopivan ajan oppii kyllä huomaamaan, mutta alkuun kannattaa olla vähän varovaisempi, etteivät herkut pala. Lehtikaali on mielestäni parasta silloin kun se (lähes) murenee suussa palasiksi.

Mikrotuksen päätteeksi ripottele itsellesi sopiva määrä suolaa päälle. Minä laitan aika reilusti suolaa erityisesti lehtikaaleille. Sipsit muuten kutistuvat veden haihtuessa mikrossa, joten niitä voi laittaa alussa aika tiiviisti, jopa pikkuisen päällekkäin. 

Lopputulos näyttää tältä. Ihan hurjan hyvää! Tällä kertaa mikrottelin itselleni kolmessa erässä yhden suuren perunan ja lehtikaalin lehden ja jo katosi suolaisen himo :)

Valgus kõnnib Kadriorus

Kadriorgin puiston jokasyksyinen valojuhla oli menneenä torstai-iltana ja pääsin taas yllättymään yhden tapahtuman suuruudesta! En löytänyt arviota kävijämääristä, mutta useita kymmeniä tuhansia se joka tapauksessa oli. Laita ihmeessä kommenttia jos olet kuullut tai nähnyt jossain tarkemman arvion :) Me olimme paikalla reilut kaksi tuntia ja koko ajan kännykät ja netti pätkivät ja tungosta riitti, vaikka alue oli suuri.

Pimeyden laskeuduttua valoilla koristellun puiston tunnelma vaihteli satumaisesta aavemaiseen. Illan aikana oli myös useita eri konsertteja, joista Luigetiikissa (=joutsenlampi) esiintyneen Maarjan pehmeästä musiikista tykkäsin. Se sopi hyvin tapahtuman vähän epätodelliseen, haavemaiseen tunnelmaan.

Alla kuvankaunis Luigetiik ja Maarjan konsertti. Porukkaa oli koko joutsenlammen ympärillä paksuna muurina. Lammessa lipui katsojien ilona kaksi mustaa joutsenta. Näillä tyypeillä oli ilmeisesti aika hyvät hermot, kun miettii tätä ihmismuuria ja keskeltä lampea kaikunutta konserttia.

Maarjan konsertin loppupuolella alkoi olla pimeää ja Luigetiik valoineen muuttui vain kauniimmaksi.

Useammassa kojussa myytiin tällaisia loisteputkia, joilla ihan kiitettävä osa porukkaa huitoikin sitten pitkin iltaa. 

"Höyryäviä", aavemaisia tulia oli maassa ja kantojen päällä pitkin puistoa. Niiden loimussa tuntui kuin eläisi sadussa :)

 

Lisää maagista tunnelmaa.

Sormi viuhtoo tekstaria menemään. Kuten mainitsin, kännykkäverkot olivat aivan tukossa ja viestit menivät viiveellä läpi. Meidän oli tarkoitus tavata tuttavapariskunta jossain vaiheessa iltaa, mutta soittaa ei sitten voinutkaan. Lopulta onnistuimme kuin onnistuimmekin löytämään toisemme hitailla tekstareilla.



Eräs illan konserteista. Valoja eri muodoissa (tulia, lamppuja, soihtuja, halogeeneja, valonheittimiä, lyhtyjä, valoteoksia..) oli ihan uskomattoman paljon. Tähän tapahtumaan oli kyllä panostettu paljon. Seuraavan päivän siivous varmaan työllisti myös aika mittavan porukan..
 

Taidemuseon kaunis Lilleaed oli yksi illan tunnelmallisimmista paikoista.

Kiinalainen lyhty lähdössä taivaalle.

Illan viimeinen konsertti.
 

Luigetiik loisti värejä lähtiessämme. Kotiin päin kävellessämme alkoivat vielä raketit paukkua. Täällä Tallinnassa kyllä osataan tuoda juhlaa ja tunnelmaa arkeen. Kaikenlaista tapahtuu tasaisin väliajoin ja ihmiset osallistuvat aina yhtä innolla.

Sellainen tapahtuma tällä kertaa! Jos tämänkertainen meni ohi, tapahtuman voi laittaa kalenteriin jo ensi syksyä ajatellen. Ja kerrohan mitä tykkäsit, jos pääsit paikan päälle.

Loppuun vielä menovinkki: ensi sunnuntaina on Kalamajan pihakirppis-/katuruokatapahtuma, josta kirjoitin viime vuonna täällä. Jos säät suosivat, tulossa on varmasti tosi kiva päivä :) Tapahtuman tarkemmat tiedot löytyvät täältä.

Insta-kesä

Kesä meni niiiin nopeasti! Instagramiini tallentui paljon ihania muistoja, joita ei vain aina ollut aikaa tänne blogin puolelle kirjata. Tämä kesäni kului kokonaan Virossa enkä matkustanut muutamia kotimaanreissuja lukuunottamatta. Sen sijaan nautin Tallinnan tulikuumasta kesästä, tutustuin uusiin paikkoihin, luistelin ja vietin aikaa auringossa. Instagramiin postailin kesän mittaan tällaisia neliöitä:

Kävimme uusien kavereidemme kanssa pienellä roadtrilla toisen heistä kotikylässä. Matkan varrelta löytyi kotimaisia marjoja, kissoja, Viron toiseksi suurin vesiputous ja kuvankaunista Itämeren rannikkoa. Menin ensimmäistä kertaa tänä kesänä mereen, tosin vain rantaveteen kävelemään. Kävimme illallisella Kaberneemen Okossa, joka teki vaikutuksen ruuallaan ja miljööllään. Takaisin on mentävä, mutta paikka on ehdottomasti parhaimmillaan kesällä! Montaa kuvaa minulla ei ole, mutta voisin ottaa tavoitteekseni väsätä pienen ravintolasuosituspostauksen, koska uusia kivoja paikkoja on tullut kesän mittaan kokeiltua enemmänkin.

Erään toisen roadtripimme teema oli kartanot ja tämä kaksipäiväinen reissu jäi mieleen yhtenä kesän kohokohdista. Löysimme aivan upean minilomakohteen Lahemaan kansallispuiston reunalta. Tästä on ehdottomasti tulossa vielä oma postauksensa, joten en höpöttele tässä paikasta enempää.

Kartanokierroksen toisena päivänä kävimme Rakveren linnassa. Kokemus oli tosi kiva ja tykkäsimme paikasta kovasti! Kyseinen linna on niin hauska kohde, että haluan kirjoittaa siitäkin vielä erikseen. Siispä suuremmitta höpinöittä eteenpäin.

Tallinnan päässä saimme nauttia kunnon intiaanikesästä hyisen kesäkuun jälkeen. Se tarkoittikin sitten mahdollisimman paljon ulkonaoloa: puistoissa, terasseilla, ihan vaan kaupungilla. Pääsin vihdoin osallistumaan kahteen ihan superhauskaan kesätapahtumaan: Telliskivin kirpparifestareille ja Uus Maailm -kaupunginosan katu(ruoka)festareille. Molemmissa nautin ihan sydämeni kyllyydestä ja suosittelen tapahtumia ehdottomasti ensi kesänä kynnelle kykeneville Tallinnan reissaajille.

Elokuun alussa Tallinnaan avattiin kolmas jäähalli! Halli aiheutti paljon muutoksia luistelupiireissä ja minunkin treenini siirtyivät samantien suurelta osin sinne. Halli tuli aivan keskelle lasnamäkeläisiä kerrostaloja, joten siellä käydessä saa taas uuden katsauksen suureen Lasnamäkeen, joka helposti jää vähän harmaaksi massaksi. Ex tempore -pyöräsoolosta saimme nauttia katufestareilla.

Muun muassa tällaisia juttuja mahtui minun kesääni. Tavallaan on ihan kiva siirtyä syksyyn ja sen rutiineihin, toisaalta en haluaisi pakata pois pitsipuseroita ja tuota vaaleanpunaista hametta. Kesä älä mene ihan vielä, jooko..

Niin, se Instagram-tilini löytyy täältä KLIK, jos joku haluaa käydä vilkuilemassa enemmän tai vähemmän Tallinna-aiheisia kuviani :)

Uue Maailma tänavafestival 2014

Viime viikonloppuna vietettiin Uus Maailm -kaupunginosan kahdeksansia katufestivaaleja upeassa auringonpaisteessa. Tapahtuma oli minulle ensimmäinen laatuaan ja yllätyin iloisesti sen laajuudesta. Kaupunginosan kadut olivat täynnä myyjiä oli kävijöitä oli tungokseksi asti. Kadunkulmat olivat täynnä mitä yksilöllisempiä kojuja ja ihmisten itse tekemiä herkkuja..

Tunnelma oli iloinen. Musiikkia löytyi monessa muodossa, ruokaa ja juomaa jokaiseen makuun, sekä pieniä kojuja, jotka myivät mikä mitäkin.. Ja mikä parasta, sitä aurinkoa. Alla pieni kuvakatsaus tapahtumaan.

Pätkä avajaiskulkuetta, jonka kärjessä kulki muutaman miehen orkesteri.

Herkkuja, herkkuja..

Valmistautumista kävijäpaljouteen. Oli hauska nähdä miten iloisesti ja persoonallisesti ihmiset laittoivat ständejään. Useimmilla oli jokin teema ja ruokaa ja esillepanoa oli mietitty paljon. Pisteet siitä, että erilaista ruokaa oli taas tosi paljon!

Ilo irti ja kamera tanassa, pitäähän sitä saada materiaalia blogiin!

Käsintehtyä olutta..

..joka pääsi poseeraamaan, kun istahdimme aurinkoon nurmikolle kuuntelemaan muutaman miehen livebändiä.

Pääsin muun muassa yhteen lempparipuuhaani, eli kurkkimaan talojen sisälle. Jostain syystä on kiva nähdä mitä julkisivut kätkevät taakseen. Jonkinlainen näyttely oli tällä kertaa kyseessä. 

Paikalla oli myös hyväntekeväisyysjärjestöjä. Kodittomien kissojen kohdalla tuli itku ja päätin, että tämä saa nyt johdattaa minua, koska jos jokin asia saa tuntemaan näin vahvasti.. Illalla klikkasin auki kyseisen järjestön sivut ja sinne oli vastikään päivitetty järjestön etsivän viro-suomi -kääntäjiä teksteilleen. Aloitin homman heti seuraavana päivänä ja vielä tällä viikolla olen menossa kissataloon katsomaan voisinko aloittaa työt myös siellä (tämä tarkoittaisi siis muutamaa tuntia viikossa vapaaehtoistyötä kissojen kanssa+käännöstyöt).. Syksyhän on uudistumisen aikaa ja tykkään muutenkin aina välillä ravistella itseäni ulos vanhoista kaavoista ja kokea jotain uutta. Toivotaan, että tästä tulee hyvä juttu! :)

Löysin ensimmäistä kertaa Tallinnasta lehtikaalia. Se oli sitten ilmaiseksi ja aika poliittisesti värittyneestä pöydästä. Tässä pikkuruisessa pöydässä edustivat aatteitaan sosialistit ja kapitalistit hyvässä yhteisymmärryksessä. Jotain jokaiselle!

Vielä vähän lisää politiikkaa, sillä alla oleva Miks Vegan on jonkinlainen valistusjärjestö. Sama järjestö edusti edellisenä viikonloppuna myös Telliskivin kirppisfestareilla, missä pääsin jo tutustumaan heidän vegaanidonitseihinsa. Lisää piti saada. Kuvassa olen osoittamassa kasan suurinta rinkilää (joka oli oikeasti aika tajuttoman iso) vastauksena kysymykseen minkä haluan. Kommentiksi sain "no olisihan se nyt pitänyt arvata..". Perusahne ;)

Ja näyttävän kokoinenhan se olikin.

Olipas kiva päivä! Paikalla oli myös joitain kirpparimyyjiä ja minäkin tein pari hyvää löytöä. Tapahtuma oli kaksipäiväinen ja järjestetään viime viikonloppuisen kirppisfestarin tavoin varmastikin taas ensi vuonna. Tässäpä siis vinkkiä jo ensi kesän varalle.

Kerrohan taas mitä tykkäsit, jos pääsit osallistumaan :)