Tässä pari satunnaista luisteluvideota noin kuukauden takaa. Toisessa teen ensimmäisiä kertoja varovaisen valssihyppy-ritti-yhdistelmän ja toinen onkin hupivideo, jossa yritän tehdä tulppi-tulppi-yhdistelmää. Ensimmäisen teen horjuen ja toisen kohdalla iskee niin kauhea ramppikuume kamerasta, että unohdan hypätä ja lopun näettekin videolta ;) (EDIT: toinen video on tuossa 2 kertaa peräjälkeen ja se on lyhyt, joten korjaan sen myöhemmin jos jaksan. Lyhensin videota pidemmästä ja se ei mennyt ihan nappiin, näemmä).
Olen ihastunut tähän lajiin nyt kevään aikana ihan kunnolla. Sain taitoluistimet jalkaani siis loppuvuodesta. Sitä ennen kävin vuoden verran markettilärpäkkeilläni kerran pari viikossa jäällä kuulostelemassa, josko innostuisin. Ja innostuin :) Kaikki hyppyni olen oppinut nyt kevään aikana ja tällä hetkellä jonkinlaisella tasolla onnistuvat tulppi, ritti, salchow ja flip. Kaikki ovat horjuvia ja päätyvät välillä kuten videolla, mutta toisaalta parhaat ovat jopa kohtuullisia ja sitähän oppiminen on: ensin on vaihtelua ihan päästä päähän, kunnes alkaa tulla tasalaatuisuutta kehityksen lisäksi (jakauma tiivistyy keskiarvon ympärille ja keskiarvo myös siirtyy ylöspäin) :) Yksi luistelija jopa kehaisi minua: hänen mukaansa minulla on aika korkeat tulpit näin vähän aikaa luistelleeksi ja sekös lämmitti mieltä.
Opettajani ei ole aina ihan samaa mieltä. Ensimmäisen kerran hän
innostui aidosti kehumaan minua tällä viikolla (ja olemme harjoitelleet
yhdessä tammi-helmikuusta), kun opin yllättäen ritin niin, että
sisääntulo on takaperin
loivalla ympyrällä.
1. Ensimmäinen kämmenmustelmani (kymmenen pistettä sille, joka löytää sen kuvasta ;D). Pitipä oppia, että kämmeniinkin tulee mustelmia. Ja tuon tuleminen sattui enemmän, kuin mitä jälki antaa ymmärtää. Tähän opettajani: "silloin kun minä harjoittelin kolmoishyppyjä, oli kämmenet koko ajan siniset". Rohkaisevaa, mutta toisaalta: karu totuus. 2. Aikuisille suunnattu balettikoulu, ihan huippua! (lisää alla) :)
Opettajani sanoin: "sä haluat kehittyä, mutta et sä
kehity jos et jumppaa vähintään 3 kertaa viikossa jään ulkopuolella: juoksua, hyppyjä,
lihaskuntoa." Ja nämä jumpat tarkoittavat noin tuntia kerrallaan täyttä
vääntöä. Katsoin silmät pyöreinä ja yritin sopertaa jotakin siitä,
että voi tehdä vähän tiukkaa ajan kanssa, mihin opettaja: "no mitä, ei
minullakaan ole aikaa ja silti olen näin hyvässä kunnossa". Joten. Otin
askeleen oikeaan suuntaan ja kävin kokeilemassa
aikuisille suunnattua balettikoulua. Ihan mahtavaa, että Tallinnassa
riittää kysyntää tällaiselle tanssistudiolle ja vieläpä ihan
keskustassa. Tunnit kestävät vajaat puolitoista tuntia ja oli kyllä paras meininki tähän
mennessä kokemistani balettikouluista: lämmittelyä ja sarjoja tangolla, venyttelyä ja harjoituksia keskilattialla. Kaikki tehtiin tehokkaasti ja tunnelma oli salliva ja kannustava. Ei jäänyt yhtään sellainen tunne, että pitäisi laihduttaa, että kehtaisi käydä (yhdestä tanssikoulusta nimittäin sellainenkin jäi). Venyttelyjen päätteeksi opettaja sanoi minulle
ja toiselle uudelle, että kokeillaanpas spagaattia, mutta varovasti. Tein sen mistä olen haaveillut, eli laitoin toisen jalan
eteen ja liu'uin sen enempiä äheltämättä spagaattiin. Opettaja totesi,
että hetkinen, mikäs aloittelija sinä olet? Totuus on kuitenkin se, että vaikka
vähän jo notkeutta löytyykin, on tanssiminen aika holtitonta, kuten
luistelukin, sillä en vain edelleenkään tahdo löytää sitä keskivartalon tukea.
Tästä sain "kunniamaininnankin" yksi kerta, kun opettajani kysyi, että kauanko sä taas sanoitkaan ratsastaneesi. Kerroin, ja opettaja katsoi takaisin järkyttyneenä: "ja kerrohan nyt miten voi olla, ettet tunne keskivartaloasi??" Tuli sellainen nuori urheilijalupaus -tunne, että... ;D
Joka tapauksessa, nyt on enää muutama luistelukerta jäljellä ja sitten seuraa noin viiden viikon tauko (jonka aikana minusta siis pitäisi tulla timmi fitness-mimmi, jotta olisi edes jotain toivoa seuraavaa kautta ajatellen). Ryhmätunnit jatkuvat heinäkuussa. Eli koko kesä on enemmän tai vähemmän taukoa, enkä sille mitään voi. Aion käydä baletissa ja sitten ihan oikeasti juosta ja hyppiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti