Viimein yksi Sofi Oksasen teoksista, Puhdistus, sattui käsiini kirpputorilla.
Ensimmäisillä sivuilla hämmennyin. Kannessa on iäkkään naisen yksityiskohtainen lähikuva ja itse tarina alkaa seikkaperäisellä kuvauksella hänen yrityksestään ottaa hengiltä huonekärpänen. Mistä ihmeestä tämä teos kertoo? Muutaman sivun pidemmälle luettuani en meinannut enää malttaa lopettaa. Aliide, vanhus, saa vähitellen tarinan. Taustan sille, miksi hänessä tuntuu heti ensi kohtaamisesta olevan jotakin kyynistä ja laskelmoivaa.
On vuosi 1992 syrjäisessä länsivirolaisessa pitäjässä. Kärpäsentapon lomassa Aliide huomaa pihallaan ihmisen kokoisen mytyn. Se paljastuu venäläiseksi tytöksi.
Löydön tehtyään Aliide ei tiedä miten toimia. Hänen epäluulonsa herää. Tyttö on varmasti syötti. Aliiden mielessä kamppailevat järki ja tunne tavalla, joka tulee tarinan edetessä ymmärrettävämmäksi. Siinä missä lukijan ääni huutaa "pitää auttaa", Aliide miettii sivutolkulla ajaako tyttö vain pois. Pohdinta jatkuu koko tarinan läpi, eikä Aliiden myötätunto tyttöä kohtaan ole missään vaiheessa täysin selvä, ei ainakaan hänen ajatuksissaan. Se välittyy kuitenkin Aliiden teoissa. Pala kerrallaan hän auttaa pakomatkalla olevaa Zaraa, venäläistä tyttöä, joka jostain syystä puhuu viroa, vaikkakin aksentilla.
Suuren osan teoksesta Aliide ja Zara istuvat Aliiden keittiössä. Aliide perkaa satoa ja laittaa säilykkeitä, kuten kuka tahansa maaseudun vanhus. Mutta tarina liikkuu historiaan avatakseen Aliiden menneisyyttä. Alusta alkaen hän näkee kivuliaalla tavalla Zarassa saman pelon, samat jäljet jotka hänessä itsessään ovat. Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö. Pelko. Kuvotus toista saman
kokenutta ihmistä kohtaan. Oman edun tavoittelu ja julmuus. Paikoin Aliidea inhottaa tytön läsnäolo, mutta silti hän auttaa, silloinkin kun hänen omaa rohkeuttaan koetellaan kovimman kautta. Hän tuijottaa vihollista silmiin. Hänen kätensä eivät enää tärise, hän on jo tarpeeksi vanha.
Aliidella ei ole kovin kunnioittavaa kuvaa venäläisistä. Mutta kuka on venäläinen, kuka ryssä, ja kuka vain toinen ihminen? Aliide ja Zara ovat "ryssiä" Virossa eri tavoin. Zara juoksee öisen maaseudun läpi tietäen olevansa virolainen tyttö, mutta Aliide näkee edessään venäläisen. Kun Aliiden oveen ilmestyy sana tibla (ryssä), Zara tajuaa, ettei se ole häntä varten, sillä kukaan ei tiedä hänen olevan Aliiden luona. Miten kauan historian täytyy vaikuttaa ihmisen arvoon toisen silmissä?
Luin kirjan kolmessa illassa, mikä minun kohdallani tarkoittaa, että olen todella imeytynyt sisälle tarinaan ja haluan tietää lisää. Pidin Oksasen yksityiskohtia kuvailevasta kirjoitustyylistä. Tarvittaessa jokainen rasahdus ja ilme kuvattiin, inhorealistisuuteen saakka. Kuva aukeaa silmien eteen ja lukija voisi olla vaikka se kärpänen katossa. Tai katsoa maailmaa Aliiden silmin.
Olin yksin kotona kun lopetin kirjan. Olo oli levoton ja sydän hakkasi. Eivät ne Pasha ja Lavrenti nyt tänne ole tulossa, vaikka niitä tässä kaupungissa onkin.. Kirja jäi kummittelemaan mieleeni, mikä on ajatuksia herättävän teoksen merkki. Minulle Puhdistus oli vaikuttava, kiinnostava ja taitavasti kirjoitettu. Yksityiskohtainen, kuitenkin samalla jättäen tapahtumia lukijan mielikuvituksen ja oivalluksen varaan. Niin todentuntuinen, niin lohduton. Elämässä sattuu asioita, joita mikään ei paranna, eikä aika pyyhi pois. Kaikille ei riitä onnellisia loppuja, on vain selviytyminen.
Minusta kirja antaa kauniilla tavalla äänen Viron ja Neuvostoliiton lähihistorian uhreille, niin helposti unohtuville sellaisille. Ihmiskaupalle on vielä helpompaa saada huomiota, mutta kuka muistaa länsivirolaisen vanhuksen?
Vaikuttava arvio vaikuttavasta, mielestäni jo klassikoksi ehtineestä kirjasta. Millaisen vastaanoton kirja ja siitä tehty elokuva (ja näytelmä?) ovat saaneet Virossa? Mummeli
VastaaPoistaHeippa! Kiitokset kommentista ja kauniista sanoistasi :) Minun täytyy myöntää, että Puhdistuksen vastaanotto Virossa oli kyllä aukko minun sivistyksessäni. Kyselin tänään kielenopettajaltani nimenomaan romaanin vastaanotosta ja Sofi Oksasesta ja hän oli sitä mieltä, että kirjailija on pidetty, eikä muistanut oikeastaan mitään negatiivista. Vilkaisin vielä Wikipediasta ja sieltä lainatakseni "Virossa teos on aiemmin saanut runsaasti kiitosta ja Oksanen kansallissankarin kohtelun", eli ilmeisesti joka tapauksessa teos on saanut enemmän hyvää kuin huonoa palautetta.
PoistaItsekseni kuitenkin kaivelin jostain muistini perukoilta sellaisen mielikuvan, että jossain olisi sanottu ettei Sofi Oksanen ole tarpeeksi virolainen, jotta voisi kansakunnan vaikeasta historiasta kirjoittaa. En tiedä mistä tämä on peräisin, muttei ole ainakaan oma ajatukseni. Olen sitä mieltä, että se kertoo ja kirjoittaa, joka osaa. Ja onhan Oksanen tehnyt taustatyönsä ja lisäksi hänellä on henkinen side maahan, joka mielestäni näkyy: ei tällaista teosta tule ilman motivaatiota.
Jos tänne nyt eksyy joku, joka osaisi kertoa enemmän Oksanen ja hänen teostensa vastaanotosta Virosta, sana on vapaa :)
Oksanen on kyllä ehdottomasti yksi suosikkikirjailijoistani. Itse ymmärrän, että Oksanen olisi täällä Virossa aika suosittu ja olihan hänen uusimman kirjansa ensimäinen julkaisutilaisuuskin nimenomaan täällä Tallinnassa. Olen kuitenkin myös kuullut tuon saman jutun, että Oksanen ei olisi "tarpeeksi virolainen", mutta kyllähän aina näitä valittajia löytyy. Hassu juttu muuten, että kävin Puhdistus-elokuvan eräässä Tallinnan teatterissa katsomassa ja se olikin dubattu viroksi. Oli aika vänkää nähdä Krista Kosonen ja Laura Birn viroa solkkaamassa :D
VastaaPoistaHeippa, ja kiva kun kommentoit :) Pahoittelut kun vastaus vähän venyi - mulla on kerta kaikkiaan välillä niin kiireistä tää arki, että hetken kestää vastailla. Joskus huolettaa, et ihmiset ajattelee et mua ei kiinnosta, kun kyse ei lainkaan ole siitä. Pikemminkin haluan, että mulla on just hyvä hetki vastata, jotta vastauksesta tulee jotain muutakin kuin "kiitti, samaa mieltä". Kommentit on kumminki bloggailun yksi parhaita asioita. On niin hyvä fiilis huomata, että joku on lukenut postauksen ja teksti on vielä herättänyt jonkun ajatuksenkin :)
PoistaJep, mun täytyy ehdottomasti lukea ainakin nää Viron lähihistoriaa käsittelevät teokset (Stalinin lehmät, Kun kyyhkyset katosivat) ja jos yhtään sama meininki jatkuu, niin Oksasessa on materiaalia myös mun yhdeksi lempikirjailijaksi. Tämä kirja ainakin meni lukukokemusten parhaimmistoon, varmaan jopa kymmenen parhaan lukemani teoksen joukkoon.
Ja ainahan löytyy mielipiteiden kirjo, mistä vaan asiasta aletaan keskustelemaan. Toisaalta se on ihan hyväkin, koska monesti asiat voi nähdä usealta eri kantilta. Tässä tapauksessa tuo mielipide Oksasen virolaisuudesta kuitenkin kuulostaa lähinnä saivartelulta, vaikka toki olisi hauska kuulla tarkempi selonteko ajatuksen taustalta, jos joku oikeasti tällaista mielipidettä hautoo :)
Katsotaan, jos saisin viikonloppuna katsottua ton Puhdistus-leffan. Mulla on vähän ennakkoluuloja sitä kohtaan, mutta kyllähän se olisi mielenkiintoinen nähdä. Musta taas tuntuu, että olisi outoa kuulla hahmojen puhuvan suomea ton teoksen jälkeen, vaikka sen suomeksi luinkin. Venäjä ja Viro tuntuisivat uskottavimmilta, luonnollisesti. Mutta joka tapauksessa dubbaus on aina dubbaus, eli dubatusta tuskin kauhean luontevaa saa..
Tulipas pitkä kommentti, mutta nyt just oli aikaa vastata :)